Ecclesiastes 1

Turhuuksien turhuus

1
Salomo tarkastelee elämäänsä tultuaan parannukseen syvän lankeemuksensa jälkeen. Hän toteaa sen loiston ja ylellisyyden turhuudeksi. Hän osoittaa, että ihminen voi nauttia oikeassa jumalanpelossa Jumalan ajallisia hyvyyksiä, kunhan ei kiinnitä sydäntään niihin (2:25s.). Tämä tapa tarkastella ajallisia asioita ei ole epäuskoisen kynästä. Vanha juutalainen ja kristillinen perinne on pitänyt kirjaa kanonisena.
Saarnaajan, Daavidin pojan, sanat, joka oli kuninkaana Jerusalemissa.

2Turhuuksien turhuus, sanoi saarnaaja, turhuuksien turhuus; kaikki on turhuutta! 3Mitä hyötyä on ihmiselle kaikesta vaivastaan, jolla hän rasittaa itseään auringon alla? 4Sukupolvi menee, ja sukupolvi tulee, mutta maa pysyy ainiaan. 5Myös aurinko nousee, ja aurinko laskee ja kiiruhtaa sille sijalleen, josta se jälleen nousee. 6Tuuli menee etelään ja kiertää pohjoiseen, kiertää yhä kiertämistään, ja samalle kierrolleen tuuli palaa. 7Kaikki purot laskevat mereen
Merellä ymmärrettiin myös suurta järveä.
, mutta meri ei siitä täyty. Samaan paikkaan, johon purot ovat laskeneet, ne laskevat edelleen.
8Kaikki asiat ovat vaivaa täynnä, niin ettei kukaan voi kertoa sitä. Silmä ei saa kyllikseen näkemisestä eikä korva täyty kuulemastaan. 9Mitä on ollut, sitä vastakin on, ja mitä on tehty, sitä vastakin tehdään. Ei ole mitään uutta auringon alla. 10Jos jotakin on, josta sanotaan: "Katso, tämä on uutta", niin on sitä kuitenkin ollut jo ennen, muinaisina aikoina, jotka ovat olleet ennen meitä. 11Ei jää muistoa esi-isistä. Myöskään jälkeläisistä, jotka tulevat, ei jää muistoa niille, jotka heidän jälkeensä tulevat.

12Minä, saarnaaja, olin Israelin kuningas Jerusalemissa 13ja käänsin sydämeni viisaudella tutkimaan ja miettimään kaikkea, mitä auringon alla tapahtuu. Tämä on vaikea työ, jonka Jumala on antanut ihmislapsille, jotta he rasittaisivat sillä itseään. 14Minä katselin kaikkia tekoja, mitä tehdään auringon alla, ja katso, se on kaikki turhuutta ja tuulen tavoittelua. 15Väärä ei voi suoristua, eikä sitä, mikä puuttuu, voi laskea lukuun. 16Minä puhuin sydämessäni näin: Katso, minä olen hankkinut suuren viisauden ja sitä lisännyt, jopa yli kaikkien, jotka ovat ennen minua hallinneet Jerusalemissa, ja paljon on sydämeni nähnyt viisautta ja tietoa. 17Niin käänsin sydämeni tutkimaan viisautta ja tietoa, mielettömyyttä ja tyhmyyttä, ja tulin tietämään, että sekin oli tuulen tavoittelua. 18Sillä missä on paljon viisautta, siinä on paljon surua, ja se, joka lisää tietoa, lisää tuskaa.

Copyright information for FinSTLK2017